Reilu kauppa syventää ihmisoikeustyötään. Reilun kaupan kaupungeilla on mahdollisuus vaikuttaa ennen muuta julkisten hankintojen avulla.
Reilun kaupan järjestelmä on alusta asti, 1980-luvun lopulta lähtien, perustunut ihmisoikeuksien puolustamiseen. Reilu kauppa on toiminut esimerkiksi lapsityövoiman hyväksikäytön ja naisten syrjinnän kitkemiseksi sekä inhimillisten työolojen ja elämiseen riittävän toimeentulon varmistamiseksi.
Nyt ihmisoikeudet ovat nousemassa kaikkea Reilun kaupan toimintaa määrittäväksi ohjenuoraksi, ja tämän varmistamiseksi kansainvälinen kattojärjestö Fairtrade International julkisti syyskuussa ihmisoikeussitoumuksen.
Pähkinänkuoressa sitoumus tarkoittaa sitä, että Reilu kauppa lupaa järjestää omat toimintatapansa YK:n yritysvastuuta ohjaavien periaatteiden mukaisiksi sekä edistää sitä, että yrityksille saataisiin aikaan sitovaa sääntelyä ihmisoikeuksien noudattamiseksi.
Kolmas lupaus on se, että Reilu kauppa tuo kehittyvien maiden tuottajien äänen ja huolenaiheet kuuluville rikkaissa maissa käytävissä ihmisoikeus- ja yritysvastuukeskusteluissa. Kun viljelijöiltä odotetaan uusia toimintatapoja, osaamista ja raportointia, pitää myös tuotantoketjun toisessa päässä ymmärtää, että uudistukset maksavat. Kehittyvien maiden viljelijät ovat monessa tuotantoketjussa kaikkein köyhimpiä, joten kuluja pitää jakaa.
Reilun kaupan kansainvälinen ihmisoikeusvastuun osaamiskeskus toimii Suomessa
Sitoumuksen tavoitteita kanavoi konkreettiseksi toiminnaksi vuoden 2020 alussa perustettu Reilun kaupan kansainvälinen ihmisoikeusvastuun osaamiskeskus. Keskus sijaitsee Helsingissä Reilu kauppa ry:n yhteydessä.
”Yrityksiä sitovan sääntelyn edistäminen tarkoittaa esimerkiksi meillä Suomessa vaikuttamista yritysvastuulainsäädännön aikaansaamiseksi, yhdessä muiden asiaa tärkeänä pitävien järjestöjen ja yritysten kanssa”, kertoo osaamiskeskuksen vetäjä ja Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi.
Reilun kaupan omien toimintatapojen tarkastelu puolestaan vaatii entistäkin läpinäkyvämpää viestintää – myös haasteista. ”Emme halua piilotella tai vähätellä olemassa olevia ongelmia, vaan puhua niistä avoimesti”, Nahi toteaa.
”Moni kuluttaja ja yritys toivoo, että Reilu kauppa olisi jo ratkaissut ihmisoikeusongelmat, mutta näin ei ole. Esimerkiksi Länsi-Afrikan kaakaopelloilla on töissä enemmän lapsia kuin aikuisia, ja silloin tällöin myös Reilun kaupan sertifioimilta tiloilta löytyy edelleen lapsia. Lapsityön lopettaminen edellyttää parempaa toimeentuloa aikuisviljelijöille eli kaikkien tuotantoketjuun osallistuvien toimijoiden yhteistyötä.”
Reilun kaupan kaupungit lisäävät hankintojensa vastuullisuutta
Suomessa yhteisöt ja kansalaiset voivat osallistua vastuullisten kulutus- ja tuotantotapojen edistämiseen esimerkiksi aina toukokuussa järjestettävän Reilu kahvitauko -tempauksen aikaan. Silloin myös kaupungeilla on mahdollisuus kertoa omista reiluista valinnoistaan.
Tärkein vaikuttamisen paikka on kuitenkin julkisten hankintojen ihmisoikeusvaikutusten huomioiminen, Tytti Nahi arvioi. Kaupungit ovat suuria ostajia. Jos ne esittävät markkinavuoropuhelussa ja tarjouspyynnöissään entistä enemmän vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ja vaatimuksia, sillä on merkittävä vaikutus yritysten toimintatapoihin.
”Ympäristövaikutukset osataan jo huomioida julkisissa hankinnoissa paremmin, mutta myös ihmisoikeuksien suhteen pitää siirtyä sanoista tekoihin”, Nahi sanoo.
”Vastuullinen yritys tuntee ja hallitsee vaikutuksensa ympäröiviin ihmisiin. Ensimmäisenä askeleena ostaja voi esimerkiksi edellyttää, että hallintajärjestelmä löytyy ja pyytää yritystä kuvailemaan oma järjestelmänsä.”
-
Helsinki sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen 21.10.2013.
Palmia on käyttänyt Reilun kaupan tuotteita vuodesta 2011 lähtien.
Lue lisää vastuullisuudestamme.
