MENU

Monessa mukana

Monessa mukana / Helsingin kaupungintalon energiankulutus tippui merkittävästi

Helsingin kaupungintalon energiankulutus tippui merkittävästi

Helsingin kaupungintalossa päätettiin ryhtyä edelläkävijäksi ja nipistää kiinteistön energiakulut kuriin pikavauhtia. Tiivis ja avoin yhteistyö Helsingin kaupungin ja Palmian välillä oli avain tuloksiin. 

Helsingin kaupunginvaltuusto teki joitakin vuosia sitten päätöksen, että energiankulutusta on saatava tiputettua 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

–Tämä oli meille iso haaste, sillä uuden tekniikan myötä energiankulutus vain kasvaa koko ajan. Halusimme toimia edelläkävijänä ja tehdä ratkaisuja, jotka kantavat oikeasti pitkälle tulevaisuuteen, Helsingin kaupungin virastopalvelupäällikkö Kristian Jylhä kertoo. 

Samaan aikaan
Niko Sainio siirtyi Helsingin kaupungintalolle avainasiakkuuspäälliköksi Palmian kiinteistöpalveluihin, ja työnjohtajana aloitti Martti Korhonen. Ensi töikseen Sainio ja Korhonen tapasivat Jylhän kiinteistökierroksen merkeissä.

– Rivien välistä kuulin asiakkaan huolen kiinteistön kunnosta ja nykypäivän tekniikan hyödyntämisestä niin, että pääsisimme laskemaan kuluja hallitusti. Tämän piti luonnollisesti tapahtua siten, etteivät kiinteistön loppukäyttäjät huomaisi muutoksia, Sainio selvittää. 

Osa kaupungintalon kiinteistöstä on museoviraston suojeluksessa, mikä toi lisäkierrettä säästöhaasteeseen. Sainio oli aloittanut juuri työn ohella opiskelut kiinteistöpalveluiden EAT-tutkintoa varten. Opiskelu antoi hänelle juuri oikeaa hyötytietoa ja tukea kaupungintalon energiaratkaisujen selvittämiseen.

Uudentyyppisissä ledeissä loistava hyötysuhde


Palmian energia-asiantuntija Jari Hokka kartoitti vuoden 2016 puolella valaistuksen säästömahdollisuuksia.

– Haimme ledeissä 5–15 vuoden käyttövarmuutta. Yksi ledimalli nousi kirkkaasti ylitse muiden uudella teknisellä ratkaisullaan. Ensimmäisen vuoden aikana valaistuksen energiankulutus leikkaantui yli 10 000 eurolla, Jylhä iloitsee. 

– Olisimme varmaan päässeet suurempiinkin säästöihin helposti, mutta hankintakustannukset olisivat nousseet kohtuuttoman isoiksi. Näin ollen päädyimme pelkkien putkien vaihtoon, Sainio jatkaa. 

Lediputket vaihdettiin muun muassa autohalliin, jossa osa loisteputkista oli jo huonossa kunnossa. Suuri määrä loisteputkia aiheutti tilaan myös turhaa lämpökuormaa etenkin kesällä. Saman kotimaisen ledivalmistajan tuotteita voidaan hyödyntää kaikkialla kiinteistössä. 

Lämpötilan pieni alennus ei näy käyttäjille


Huoltomiesten korjauskertomuksista Sainio havaitsi, että saman tyyppisiä vikoja oli alkanut ilmaantua eri puolilla kiinteistöä. Huoltomiehet joutuivat tiuhaan korjaamaan esimerkiksi wc-istuinten läpivuotoja.

– Päätimme vaihtaa kerralla koko talon wc-istuinten pohjakumit, mikä ei ollut kustannuksena kovinkaan suuri, Sainio huomioi. 

Kiinteistökierroksilla hän laittoi myös merkille, että paikka paikoin sisälämpötilat olivat hivenen liian korkeat.

– Tutkimme ensin kiinteistön säätökäyrän. Lisäksi tarkastimme pattereiden termostaatit.

Autohallin lämpöä säädettiin asteella alaspäin, niin ettei käyttäjä huomaisi eroa. Tämä tuotti 5 prosentin säästön energiankulutukseen.

Vedenkulutusta laskettiin säädöillä ja poresuuttimilla


Seuraavaksi pureuduttiin käyttöveden kulutukseen. Kaupungintalon aulassa käy paljon väkeä, noin 600 000 henkeä vuodessa.

– Tyypillisesti käsiä pestään hana täydellä paineella päällä 15–30 sekunnin ajan, joten säästöpotentiaali oli todella suurta. Vedenvirtausta ei oltu mitattu kymmeniin vuosiin ja niistä löytyi todella kovia, jopa yli 20 litran virtauksia minuutissa, kun se normaalisti saisi olla noin 6 litraa minuutissa, Jylhä kuvaa.

– Ensin tutkimme hanojen virtauksia niin, että säädöt olivat kohdallaan. Pohdimme tarkoin, miten hanojen veden virtaamaa pienennettäisiin siten, etteivät käyttäjät huomaisi eroa, Sainio sanoo. 

Sitten poresuuttimia asennettiin kokeiluluontoisesti yleisö-wc:hen.

– Jäimme odottamaan palautetta käyttäjiltä – sitä ei kuitenkaan tullut. Näin päädyimme laajentamaan poresuuttimien vaihtoa ympäri kaupungintalon korttelia, Sainio kuvaa.

Vedensäästöä on saatu myös muuttamalla vessojen pisuaareja vedettömiksi.

Ammattilaisten sujuva yhteistyö tärkeää


Kaupungintalolla työskentelee Palmian ammattilaisia siivous-, kiinteistö- ja ruokapalveluista, ja yhteydenpito hoituu WhatsAppin avulla.

– Palmian arvot tukevat ja helpottavat työskentelyä, Sainio sanoo. Hän vastaa uuden Palmian organisaation myötä entistä vahvemmin asiakkuuksista ja toimii Helsingin kaupungintalon avainasiakkuuspäällikkönä.

Jylhä korostaa, että energiasäästöratkaisujen löytäminen vaati tehokasta yhteistyötä isännöitsijän, kiinteistöpäällikön ja kiinteistöhuollon palvelupäällikön välillä. Tuloksena kaikki olivat voittajia.

– Kaupungintalo on tärkeä kohde meille kaikille ja toimii esimerkkinä muille kaupungin kiinteistöille. Näin iso ponnistus ei onnistu, jos sitä tekemässä ei ole monitaitoisia ja toisiaan arvostavia ammattilaisia. Jokaisen on uskallettava tuoda ideoita ja kehittämisajatuksia palavereissa esiin, oli kyse siivouksesta tai kiinteistönhuollosta. Sainion edelläkävijyys, asiantuntemus ja rohkeus ovat olleet tosi tärkeitä, ja hän on myös paljon ottanut itse selvää asioista, Jylhä kiittää.

Seuraavaksi selvitetään, mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä muun muassa juhlatilojen valaistukseen, ikkunoiden tiivistyksiin ja ilmanvaihtoon. 

JULKAISTU: 15.06.2018

AIHEET: Case Isännöintiala Asunto-osakeyhtiöt Kiinteistöala Business parkit

KIRJOITTAJA

Palmia Oy
Palmian artikkelit

Jaa