Kemikaaliton siivous on ollut osa Palmian arkea noin kahden vuoden ajan. Tällä hetkellä päivittäin kemikaalittomasti siivottavia neliöitä on reilut 130 000 ja määrä tulee toivottavasti kasvamaan tulevina vuosina. Kemikaalittoman ylläpitosiivouksen rinnalla haluamme edistää siivouksen ympäristövastuullisuutta laajemminkin. Tämän seurauksena kokeilemme tänä kesänä kemikaalittomia peruspesuja ja panostamme entistä tietoisemmin siivousvälineiden elinkaariajatteluun. Aiheessa riittää kuitenkin paljon tutkittavaa, sillä aidosti ympäristövastuullisten menetelmien ja toimintamallien löytäminen vaatii monen eri tekijän huomioimista sekä eri vaihtoehtojen punnitsemista vaakakupissa.
Kemikaaliton ylläpitosiivous on ollut osa Palmian arkea muutamissa kohteissa jo jonkun tovin. Syksyllä 2018 kemikaalittomasta ylläpitosiivouksesta innostui myös Hämeenlinnan kaupunki ja sen seurauksena Hämeenlinnan Wetteri lähti kokeilemaan kemikaalitonta ylläpitosiivousta. Uusi menetelmä otettiin myönteisesti vastaan, joskin aloitusvaiheessa tilojen käyttäjiä huolestutti erityisesti kemikaalittoman siivouksen kyky ylläpitää wc-tilojen hygieenisyyttä. Loppujen lopuksi ainoat esiin tulleet haasteet liittyivät painomusteen irrottamiseen kirjaston lukusalin pöydistä sekä toimistorakennuksessa liikkuneeseen jokavuotiseen norovirukseen. Painomusteen poistamiseen testattiin erilaisia ratkaisuja ja parhaaksi todettiin painomustetahrojen liottaminen suodatetulla vedellä ja sen jälkeen mekaaninen hankaus mikrokuitupyyhkeellä. Norovirusepidemian aikana hygienian riittävyys varmistettiin puolestaan käyttämällä desinfioivaa puhdistusainetta väliaikaisena ratkaisuna.
Kokeilun aikana, laadun varmistamiseksi, Wetterillä tehtyjen pintahygieniamittausten tulokset pysyivät kaikilta osin raja-arvojen alapuolella ja hygienian näkökulmasta kemikaaliton siivous on ollut yhtä hyvää kuin ylläpitosiivousaineilla suoritettu puhdistus, myös wc-tiloissa. Tiloissa tehtyjen pölymittausten tuloksissa ei myöskään havaittu muutoksia siirryttäessä yleispuhdistusaineista kemikaalittomaan siivoukseen. Kokeilun aikana Wetterin käyttäjille tehdyn kyselyn mukaan esiin nousi erityisesti sisäilman puhtauden tärkeys. Vastaajista 83 % piti myös tärkeänä menetelmää, jolla tiloissa siivotaan. Yhtä lailla 78% vastaajista oli sitä mieltä, että siivouksesta syntyvää kemikaalikuormaa tulee pyrkiä pienentämään.
Reilun vuoden ajan eri ympäristöissä tekemillämme ATP-mittauksilla olemme voineet todeta kemikaalittomien ylläpitosiivousmenetelmien soveltuvan ongelmitta perushygieniatason kohteisiimme ja tältä osin Palmian tekemä oma tutkimus on tullut päätökseen. Samaan aikaan olemme kuitenkin tunnistaneet, että työtä kemikaalittomien menetelmien eteen tulee jatkaa tietoisuuden parantamisen saralla. Siinä missä siivousmenetelmien toimivuuden arviointia tehdään usein ilman syvempää ymmärrystä siivouskemiasta, liittyy puhdistuskemikaalien käyttöön monia virheellisiä käsityksiä muun muassa desinfioivien kemikaalien roolista päivittäissiivouksessa sekä mekaanisen työn roolista osana puhtaustulosta. Toisaalta kemikaalitonta siivousta edistäessämme olemme halunneet kannustaa maalaisjärjen käyttöön puhdistusaineiden suhteen. Kun siivoustyötä tehdään ammattitasolla, tulee ennemmin tai myöhemmin eteen tilanteita, jossa puhdistusaineiden käyttö on tarpeenmukaista ja perusteltua vaaditun laatu- ja hygieniatason takaamiseksi. Loppujen lopuksi, eiväthän kaikki markkinoilla olevat siivouskemikaalitkaan ole universaaleja ratkaisuja, eikä näin ollen kemikaalittomatkaan menetelmät pysty ratkaisemaan kaikkia eteen tulevia siivoustarpeita.
Kemikaalittoman ylläpitosiivouksen ohella Palmia on ryhtynyt tutkimaan kemikaalittomia perussiivousmenetelmiä. Perusiivouksissa voimakkaiden siivouskemikaalien käyttö on tyypillistä erityisesti poistettaessa lattiavahoja. Palmian seuraava tavoite onkin korvaavien menetelmien löytäminen tähän haasteeseen muun muassa timanttilaikkoja hyödyntäen. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, mutta ympäristönäkökulmaa pohdittaessa on tärkeää tunnistaa laajemmin perussiivousten ympäristöystävällisyyteen vaikuttavat tekijät.
Pelkkä veden käyttö päivittäisessä siivouksessa ja vahan sekä vahanpoistoaineen käytön lopettaminen – tai ainakin reilu vähentäminen – ovat merkittävä teko ympäristöllemme sekä toimitilojen hyvinvoinnille. Kemikaalien kulutuksen pienentämisen rinnalla on samanaikaisesti tärkeää pienentää kemikaalihävikkiä, joka syntyy perussiivousaineiden vanhenemisesta. Itse kemikaalitonta perussiivousta tukeva työväline, timanttilaikka, on puolestaan valmistettu 100% kierrätysmuovista ja yhden 20” laikan valmistukseen käytetään vajaa kolme kappaletta kierrätettyä 1,5 litran PET-vesipulloa. Timanttilaikka on myös noin kolme kertaa pitkäikäisempi kuin perinteinen polyesterilaikka, joten tarvitsemme 66% vähemmän laikkoja ja käyttämämme raaka-ainemateriaalin (PET-muovi) määrä vähenee.
Kun lattiaan ei laiteta vahaa, voidaan ihailla sitä näkymää, jonka materiaalin valmistaja on meidän iloksemme ajatellut ja toisin kuin vahatuille lattioille, vahaamattomiin pintoihin ei synny “kulku-uria”, jotka ovat ikävän näköisiä. Vahaamattoman lattian hoito timanttilaikoilla vaatii kuitenkin jatkuvaa ja säännöllistä koneiden käyttöä. Koneiden ja timanttilaikkojen avulla lattiapinta pidetään puhtaana ja siistin näköisenä menetelmän puhdistaessa ja kiillottaessa sopivasti samalla kertaa. Suurimittaisten perussiivousten väistyminen kiinteistöistä vähentää runsaan veden käyttöä ja tätä kautta todennäköisyyttä veden päätymisestä kiinteistön rakenteisiin. Perussiivoukseen käytettävän ajan ohjaaminen päivittäiseen ja jaksottaiseen siivoukseen tuottaa tasalaatuisempaa palvelua kautta vuoden verrattuna kerran tai kaksi vuodessa tehtäviin lattiapintojen suojauksen peruskunnostuksiin.
Lattioiden kemikaalitonta perussiivousta harkittaessa on ehdottoman tärkeää tunnistaa lattiamateriaali ja tiedostaa oikeat hoitotoimenpiteet. Aikaisempien hoitotoimenpiteiden läpikäynti on suositeltavaa erityisesti tiedostamalla, millainen suojakalvo lattiaan on laitettu. Tunnistustöiden jälkeen voidaan miettiä toimintatapaa timanttilaikkaa hyödyntäen: poistetaanko vanha suojakalvo vai poistetaanko pinnasta vain kalvon huono osuus.
Timanttilaikkojen eri karkeusasteilla voidaan määritellä, kuinka paljon kalvoa ohennetaan kullakin yliajokerralla. Mikäli vahakalvo on paksu ja se halutaan poistaa kokonaan, on vahanpoistoaine kenties järkevin vaihtoehto. Toisaalta, jos vahakalvo on kunnossa, syntyy tarve ainoastaan huonon pinnan poistamiseen. Timanttilaikka on tähän tarkoitukseen mitä parhain apuväline, sillä sen mekaniikka riittää pintapesuun ilman kemikaaleja.
Timanttilaikkojen käytön etuna on, että pintapesun jälkeen lattia ei välttämättä vaadi lainkaan uutta vaha- tai hoitoainekerrosta, sillä niiden hyödyntäminen lattianhoidossa perustuu siirtymiseen aina vain karkeudeltaan hienompaan laikkaan siihen saakka, että toivottu kiiltotaso on saavutettu – täysin kemikaalittomasti.
Tulevana syksynä Palmian kemikaalittomat siivousmenetelmät otetaan käyttöön uudessa asiakaskohteessa, Helsingin kaupungin Alppilan lukiossa, jossa Palmian siivouspalvelu tulee pilotoimaan myös muita ympäristövastuullisuutta tukevia toimintamalleja sekä menetelmiä. Kaiken kaikkiaan suunta on erittäin kannustava ja positiivinen, mutta laajempaan murrokseen tarvitaan edelleen paljon avointa dialogia, tutkimustietoa ja kokemuksia kemikaalittomien menetelmien soveltuvuudesta erilaisissa kohteissa sekä siivouspalveluhankintojen muuttumista arvopohjaisemmaksi.